Feministisessä puolueessa on mahdollista toimia useissa kiinnostavissa luottamustehtävissä paikallistasolta puoluejohtoon. Nyt etsimme henkilöitä puheenjohtajistoon, puoluehallitukseen ja puoluesihteeriksi!

Puoluekokouksessa elokuussa jaossa ovat puolueen tärkeimmät päätöksenteon paikat. Kokous valitsee uudelle alkavalle kaudelle puheenjohtajan, varapuheenjohtajat, hallituksen ja puoluesihteerin!

Luottamushenkilöt valitaan tehtäviinsä kahden vuoden pituiseksi toimikaudeksi kerrallaan. Voit hakea tehtäviin vapaamuotoisella sähtköpostilla.

Tärkeää: Vaalivaliokunta voi päättää kutsua luottamustehtäviin hakevat haastateltaviksi tehtävään elokuun aikana. Varaathan ajat kalenteriisi jo hakiessa, jotta haastattelut saadaan sujumaan joustavasti.

Tehtävät eivät edellytä aiempaa kokemusta puoluetyöskentelystä, mutta hakijoilta edellytetään sitoutumista tehtävään ja valmiutta oman vapaa-ajan käyttämiseen puolueen hyväksi tehtävien kuvauksessa määritellyllä tavalla. Näiden lisäksi puoluetyöskentely vaatii sitoutumista puolueen arvoihin ja hyvää yhteistyökykyä.

Ehdokkaat esitellään jäsenistölle osana puoluekokouksen materiaaleja.

Feministisen puolueen sääntöjen mukaan virallinen hakuaika päättyy kesäkuussa.

Puoluehallitus on puolueen tärkein elin puolueen jatkuvan toiminnan varmistamiseksi. Puoluehallitus toteuttaa poliittista linjanvetoa hyväksymällä poliittisia ohjelmia, kannanottoja, linjapapereita ja lausuntoja. Puoluehallituksen jäseneksi tai varajäseneksi kannattaa hakea ennakkoluulottomasti ilman aiempaa kokemusta. Kiinnostus vaikuttamistyöhön ja feminismiin vie jo pitkälle!

Puheenjohtajan ja varapuheenjohtajien tehtävät

Puoluehallituksen puheenjohtaja on puolueen puheenjohtaja eli puoluejohtaja. Puoluejohtaja johtaa puoluetta eli vastaa toiminnan kokonaisuudesta ja sen kehittämisestä, vetää hallituksen työskentelyä sekä edustaa puoluetta virallisissa yhteyksissä. Ensimmäinen ja toinen varapuheenjohtaja toimivat puheenjohtajan sijaisena silloin, kun tämä on estynyt hoitamasta tehtäväänsä, tukevat puheenjohtajaa eri tehtävissä sekä vastaavat erikseen sovittavista osa-alueista puolueen toiminnassa. Puheenjohtajisto sopii keskinäisistä vastuistaan yhdessä puoluehallituksen kanssa. Se toimii myös puoluehallituksen työvaliokuntana eli valmistelevana ja toimeenpanevana elimenä kokousten välillä.

Puoluehallituksen tehtävät

Puoluehallituksessa on kolmen hengen puheenjohtajisto, 9 hallituksen jäsentä sekä 9 varajäsentä. Hallitus kokoontuu noin 12 kertaa vuodessa.

Puoluesihteerin tehtävät

Puoluesihteeri on osa puoluejohtoa ja poliittinen toimija, jonka tulee olla perillä puolueen politiikan sisällöistä ja kykenevä kehittämään niitä. Lisäksi hänellä tulee olla kykyä ja kiinnostusta puolueen sisäisen organisaation kehittämiseen, sillä hän vetää puolueen organisaatiota. Puoluesihteeri ei ole puoluehallituksen jäsen, mutta toimii tiiviisti puoluehallituksen kanssa mm. Kokouksissa ja puolueen tehtävien toteuttamisessa.

Kuka voi hakea puheenjohtajaksi, varapuheenjohtajaksi tai puoluesihteeriksi?

Puheenjohtajalta, varapuheenjohtajilta ja puoluesihteeriltä edellytetään tietoa ja näkemystä puolueen toiminnasta ja sen tavoitteista. Feministisessä puolueessa pyritään myös vaikuttamaan siihen, että puoluejohdon kokoonpano olisi moninainen. Aiempi toiminta puolueen hyväksi ja sitoutuneisuus puoleen toimintaan ovat tärkeitä, sillä tehtävät vievät aikaa ja vaativat myös paineensietokykyä.

Näin teet aloitteen puoluekokoukselle

Puoluekokousaloitteet ovat jäsenten vaikuttamiskanava. Jos haluat esittää jotain kysymystä puolueen poliittiseen ohjelmaan, tai jos mielestäsi puolueen toimintaa tulisi kehittää jollain tavalla, voit halutessasi tehdä asiasta aloitteen kerran kahdessa vuodessa koolle kutsuttavalle puoluekokoukselle. Puoluekokouksissa käsitellään kysymyksiä, joihin toivotaan laajan joukon kantaa. Pienemmissä kysymyksissä voi olla helpompaa olla suoraan yhteydessä omaan paikallisyhdistykseen tai puoluehallituksen sihteeriin. Mutta mikäli haluat asian laajaan käsittelyyn, tee siitä puoluekokousaloite.

Kuka voi tehdä aloitteita?

Aloitteita voivat puolueen sääntöjen mukaan tehdä jäsenyhdistykset ja puolueen tai sen jäsenyhdistyksen henkilöjäsenet. Näiden lisäksi aloiteoikeus on myös puoluehallituksella ja puoluehallituksen asettamalla työryhmällä.

Mistä aiheista aloitteita voi tehdä?

Aloitteet on jaettu kahteen ryhmään: poliittisiin ja järjestöä koskeviin aloitteisiin. Poliittisissa aloitteissa esitetään puolueen olemassa olevia poliittisia linjauksia muutettavaksi tai kehotetaan puoluetta puuttumaan joihinkin epäkohtiin tai edistämään haluttua hyvää tavoitetta. Järjestölliset aloitteet taas puuttuvat puolueen omaan järjestötoimintaan.

Puolueen alkuvaiheessa moni yleisohjelmassamme mainittu hyvä tavoite vaatii vielä tuekseen konkreettisia toimenpide-ehdotuksia eli ideoita tavoitteen toteuttamiseksi. Voit tehdä aloitteen esimerkiksi siitä, miten taataan kaikkien oikeus päästä taiteen ja kulttuurin äärelle.

Millainen on hyvä aloite?

Hyvä aloite ilmaisee selvästi sen ongelman tai epäkohdan, johon halutaan puuttua ja toisaalta sen tavoitteen, jota puolueen halutaan edistävän. Aloite perustelee tietopohjaisesti sen, miksi asia on tärkeä. Aloitteessa tulee myös kertoa, mitä aloitteen tekijä odottaa puolueen tekevän asian hyväksi: edistävän asiaa lainsäädäntöteitse, nostavan asian julkisuuteen, muuttavan puolueen sääntöjä, muuttavan järjestötoimintaa tms. Mikäli aloitteen kärki on pyytää jotain asiaa nostettavaksi julkisuuteen on hyvä jättää aloitteen toteuttajille harkintaa sille, miten asia nostetaan esiin. Esimerkiksi kannanotot saavat harvoin julkisuutta.

Tässä esimerkkejä puoluekokouksessa tehdyistä aloitteista.

Miten aloite valmistellaan?

Kannattaa valmistella aloitetta hyvissä ajoin. Tätä ei kannata tehdä yksin, vaan porukalla. Asian voi viedä esimerkiksi keskusteltavaksi oman paikallisyhdistyksen tai toimintaryhmän kokoukseen, yhdistyksen sähköpostilistalle tai Facebook-ryhmään. Mitä useampi henkilö asiaa pohtii, sitä helpommin havaitaan asian eri puolet ja aloiteluonnoksessa mahdollisesti olevat puutteet.

Asiasta voi myös hyvin ottaa yhteyttä etukäteen puoluehallituksen työvaliokuntaan. Tällöin työvaliokunta voi jo etukäteen osoittaa aloitteessa mahdollisesti olevat selvät puutokset tai ongelmakohdat. Näitä ongelmakohtia voivat olla turhan suppea tai yksipuolinen näkökulma asiaan, puolueen sääntöjen tai poliittisen linjan vastaisuus (vaikka aloitteella voidaan toki juuri pyrkiä muuttamaan tuota linjaa) tai esimerkiksi se, että puolue ei juurikaan pysty toimillaan vaikuttamaan kyseiseen asiaan. Yhteistyöllä voidaan auttaa kehittämään valmistelussa olevaa aloitetta.

Miten aloite jätetään – ja milloin?

Haku sulkeutuu 24.6.2025.

Miten aloite käsitellään?

Puoluehallitus laatii aloitteisiin lausunnot ja päätösesitykset. Lausunnossa puoluehallitus toteaa, mitä asian suhteen on aiemmin tehty ja linjattu sekä kannattaako hallitus aloitteen esityksiä. Puoluehallitus tekee myös esityksen siitä, mitä esitetään puoluekokouksen päätökseksi aloitteen osalta. Päätösesitys voi olla esimerkiksi “Aloite hyväksytään”, “Aloite hylätään” tai “Puoluekokous kehottaa seuraaviin toimiin: …”.

Lausunnot ja päätösesitykset tulevat nähtäväksi kolme viikkoa ennen kokousta ja niistä toimitetaan myös sähköpostitse tieto jäsenille.

Puoluekokouksessa aloitteet käsitellään siten, että aloitteen tekijällä tai jäsenyhdistyksen valitsemalla edustajalla on mahdollisuus halutessaan esitellä aloite. Hallitus esittää sen jälkeen lausuntonsa aloitteesta. Kokousedustajilla on tämän jälkeen mahdollisuus käyttää aloitteesta puheenvuoroja ja halutessaan tehdä muutosesitys päätösesitykseen. Vaativammat muutosesitykset voidaan tarvittaessa käsitellä erillisissä, kaikille avoimissa työryhmissä. Työryhmä tekee sitten kokoukselle ehdotuksen siitä, miten menetellään tehtyjen muutosesitysten suhteen. Puoluekokous tarvittaessa äänestää näistä ja siten lopullisesti hyväksyy päätökset aloitteiden osalta.