Feministinen puolue avasi kuntavaalikampanjansa 23.2.2021. Kampanjan avajaisissa kuultiin myös Feministisen puolueen puheenjohtajan Katju Aron linjapuhe, joka on luettavissa kokonaisuudessaan alta.
Hyvät ihmiset, rakkaat feministit,
Jos kuvittelet unelmiesi paikan elää, millainen paikka se olisi? Minkälainen on sinun utopiasi tulevaisuudesta?
Utopia tarkoittaa yhteisöä tai yhteiskuntaa, joka on sen asukkaiden mielestä lähes täydellinen. Utopiat kertovat meille siitä, minkälaisia vaihtoehtoisia todellisuuksia voimme ja haluamme kuvitella. Utopia on unelma paikasta ja unelma tulevaisuudesta.
Utopia ymmärretään usein jonain sellaisena, jota ei ole mahdollista saavuttaa. Mutta utopiat voivat muuttua todeksi. Näin on tapahtunut monta kertaa ihmiskunnan historian aikana.Hyvät ihmiset, rakkaat feministit,
Jos kuvittelet unelmiesi paikan elää, millainen paikka se olisi? Minkälainen on sinun utopiasi tulevaisuudesta?
Utopia tarkoittaa yhteisöä tai yhteiskuntaa, joka on sen asukkaiden mielestä lähes täydellinen. Utopiat kertovat meille siitä, minkälaisia vaihtoehtoisia todellisuuksia voimme ja haluamme kuvitella. Utopia on unelma paikasta ja unelma tulevaisuudesta.
Utopia ymmärretään usein jonain sellaisena, jota ei ole mahdollista saavuttaa. Mutta utopiat voivat muuttua todeksi. Näin on tapahtunut monta kertaa ihmiskunnan historian aikana.
Kun Feministinen puolue perustettiin kohta viisi vuotta sitten, meillä oli mielessämme eräänlainen utopia. Kuvittelimme tulevaisuuden, jossa kaikilla olisi vapaus olla sellaisia kuin ovat ja elää siten kuin haluavat. Emme tavoitelleet vapautta muiden kustannuksella, tai vapautta yksille ja rajoitteita toisille, vaan elämistä vapaina sellaisista odotuksista ja ennakkoasenteista, jotka estävät meitä toteuttamasta itseämme täysimääräisesti.
Jotta tällainen yhteiskunta voisi olla mahdollinen, ajattelimme, että sen kantavan voiman tulisi olla rakkaus. Radikaali rakkaus lähimmäistä kohtaan, joka tarkoittaa, että emme jätä ketään yksin, vaan ojennamme kätemme kaikille.
Halusimme olla rohkea muutosvoima. Tavoitteemme oli päästä sisään niihin vallan huoneisiin, joissa utopioita muutetaan todeksi. Koska olin aikoinani laskenut tarkasti kuinka korkea äänikynnys läpimenolle on, tuntui silloin hämmästyttävältä, että pääsimme Helsingissä sisään valtuustoon jo ensimmäisellä yrittämällä. Se ei olisi onnistunut, ellei meillä olisi ollut alusta asti mukana uskomatonta joukkoa rohkeita ihmisiä, jotka pitivät kuvittelemaamme tulevaisuutta mahdollisena ja halusivat olla auttamassa sen toteutumista.
Nyt osallistumme kuntavaaleihin toista kertaa. Neljässä vuodessa Helsingin valtuustossa olemme näyttäneet, että meitä tarvitaan. Yhdelläkään aikaisemmalla valtuustokaudella tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta ei ole edistetty Helsingissä yhtä voimakkaasti kuin nyt.
Olemme edistäneet feministisen politiikan toteutumista omilla aloitteillamme, kannustamalla muita ja toimimalla kriitikkona ja omantunnon äänenä, silloin kun tasa-arvo tai yhdenvertaisuus on ollut valtuustosalissa uhattuna, tai kun esitetyt toimenpiteet eivät ole edistäneet niitä riittävästi.
Aloitteidemme ansiosta Helsinki on laatinut ensimmäisen laajan selvityksen tasa-arvon toteutumisesta kaupungissa. Se on ryhtynyt toimiin lähisuhdeväkivallan uhrien tukemiseksi, seksuaaliseen häirintään puuttumiseksi ja sukupuolisensitiivisen varhaiskasvatuksen vahvistamiseksi. Tuellamme Helsinki on päättänyt järjestää kiireettömät terveyspalvelut ja oikeudellista neuvontaa paperittomille ja vahvistaa lasten ja nuorten mielenterveyspalveluita.
Olemme vaatineet parempia palkkoja naisenemmistöisille kunta-aloille, vahvempaa tukea syrjäytymisvaarassa oleville lapsille ja nuorille, ja ikääntyneille turvallisempaa vanhuutta. Olemme vaatineet, että omaishoitajien taloudellista asemaa vahvistettaisiin ja vammaispalveluissa ihmisten kuuleminen omassa asiassaan olisi kaiken päätöksenteon lähtökohta.
Haluamme jatkaa tätä työtä. Siksi tavoitteemme näissä vaaleissa on lisätä paikkamääräämme Helsingissä ja päästä vaikuttamaan päätöksentekoon useammissa kunnissa ja kaupungeissa.
Rakkaat katsojat ja kuulijat,
Käymme kohti vaaleja hyvin poikkeuksellisessa tilanteessa. Koronapandemia määrittelee jokaisen arkea ja on haaste myös vaalien järjestämiselle niin, että jokaisen äänioikeus toteutuu.
Pandemia muuttaa myös kampanjointia. Vaalit käydään pääasiassa verkossa. Verkko ei kuitenkaan ole turvallinen paikka kaikille. Jo aiemmin on huomattu, että vähemmistötaustaiset ihmiset ja naiset epäröivät ehdolle lähtemistä valtaväestöön kuuluvia miehiä enemmän. Näissä vaaleissa he asettuvat entistä suoremmin alttiiksi itseensä kohdistuvalle vihalle.
Pari vuotta sitten ennustin itsekin, että rasistisen oikeistopopulismin nousu tulee pian taittumaan. Tuo käännekohta ei ole kuitenkaan vielä tapahtunut. Sen sijaan rasismista, vähemmistövihasta ja naisvihasta on tullut näkyvä osa arkipäivää. Yhteiskuntaamme ei uhkaa tällä hetkellä vain pandemia ja ilmastokriisi, vaan myös näppäimistöillä, valtuustosaleissa ja aina eduskunnassa asti levitettävä viha.
Yhteiskuntana meidän tulee suojella vihan kohteeksi joutuvia ihmisiä. Meidän tulee myös pyrkiä torjumaan niitä jakolinjoja, joita vihaa lietsovat politiikot haluavat synnyttää ihmisten välille omien päämääriensä saavuttamiseksi. Meidän on rakennettava yhteiskunnastamme sellainen, että jokainen voi kokea olevansa yhteisömme arvostettu jäsen.
Viimeisen kahden vuoden aikana olemme ottaneet tärkeitä askelia kohti tasa-arvoisempaa ja yhdenvertaisempaa Suomea. Feministinen politiikka on sanapari, josta puhutaan nyt valtakunnan korkeimmissa tehtävissä. Tämä muutos ei ole tapahtunut yhden, viiden tai sadankaan nykypoliitikon voimin, vaan osana pitkää jatkumoa nykyisten ja edesmenneiden feministien uhrauksia, pettymyksiä ja voittoja.
Meillä on ollut tässä muutoksessa osamme. Kun puolueen perustamiskirja allekirjoitettiin, emme tienneet kuinka nopeasti lähes vaiettu sana, feminismi, tulisi osaksi poliittisen keskustelun valtavirtaa. Uutena ja rohkeasti feministisenä puolueena olemme haastaneet myös muut puolueet ottamaan vahvemmin kantaa aiemmin varottuun feminismiin.
Emme vielä ole nähneet politiikan valtavirrassa sellaista feminismiä, jossa syrjimättömyys olisi kaiken politiikan lähtökohta. Mutta ilmapiiri aiheen ympärillä on muuttunut.
Kiinnostus feminismiin voi kuitenkin kadota julkisesta keskustelusta yhtä nopeasti kuin se sinne nousi. Erityisesti yhteiskunnallisten kriisien varjolla. Ja juuri nyt olemme ennennäkemättömän kriisin keskellä. Samalla kriisi on todistanut feministisen talouspolitiikan keskeisimmän väitteen. Sen, että yhteiskuntamme ei toimi ilman ihmisten välistä hoivaa.
Koronapandemiasta johtuva yli vuoden kestävä taloudellinen epävarmuus, palveluiden sulkemiset ja sosiaalinen eristäytyminen muuttavat yhteiskuntaamme peruuttamattomasti. Niillä, joilla meni jo huonosti, menee nyt entistä huonommin. Uusia ihmisiä putoaa turvaverkkojen ulkopuolelle, kun apua ei saa riittävän varhain.
Epäselvä tulevaisuus ruokkii näköalattomuutta. Siksi politiikan tehtävä on varjella toivoa.
Hyvät katsojat ja kuulijat,
Jos kuvittelet unelmiesi paikan elää, millainen paikka se olisi? Tätä kysyimme kaikille avoimessa kyselyssämme viime vuonna. Saimme vastaukseksi joukon unelmia, jotka ovat vielä utopioita, mutta hämmästyttävällä tavalla mahdollisia.
Vastauksissa korostui moni meille tärkeä asia. Hyvä paikka elää on kaikkien yhteinen, ei vain hyväksyvä, vaan myös empaattinen ja kannustava. Se on paikka, jossa on turvallista olla oma itsensä ja elää itsensä näköistä elämää. Unelmien paikka elää on sellainen, johon jokainen on tervetullut ja jossa hyvinvointi kuuluu kaikille.
Näistä vastauksista muodostui vaaliohjelmamme selkäranka. Tänään julkaistava vaaliohjelmamme esittelee 60 aloitetta, jotka perustuvat unelmille tulevaisuudesta.
Vaaliohjelmamme nostaa kärkeen kysymykset turvallisuudesta, osallisuudesta ja ilmastokestävyydestä.
Turvallisuus on oikeutta elää ilman pelkoa. Turvallinen, peloton arki edellyttää määrätietoista puuttumista syrjintään, kiusaamiseen ja rasismiin, yhdenvertaisuutta kaikissa kaupungin palveluissa, turvallisia tiloja ja koteja, ja välitöntä avun tarjoamista väkivaltaa tai sen uhkaa kokeneille. Peloton arki tarkoittaa välttämättömien tarpeiden, kuten kodin, suojan ja toimeentulon järjestämistä jokaiselle.
Osallisuus on oikeutta saada äänensä kuuluviin. Osallisuus yhteiskunnasta edellyttää kunnilta täyttä esteettömyyttä ja saavutettavuutta. Se tarkoittaa pääsyä maksuttomien ja riittävien palveluiden piiriin. Osallisuus tarkoittaa kuntalaisten kuuntelemista ja mahdollisuuksia vaikuttaa, ja päätösten ihmisoikeusvaikutusten huolellista kartoittamista.
Ilmastokestävyys tarkoittaa, että meillä on velvollisuus sopeuttaa elämämme sellaiseksi, että maapallomme tulevaisuus on turvattu. Kestävät, hiilineutraalit kunnat edellyttävät päästöjen nopeaa ja vaikuttavaa leikkaamista, kulutuksen vähentämistä ja energiatehokasta rakentamista kaikissa kunnissa. Kestävä elämäntapa tarkoittaa luonnon monimuotoisuuden aktiivista suojelemista. Koronapandemia ei ole ensimmäinen eikä viimeinen kriisi, jonka kanssa painimme. Kunnat ovat avainasemassa ilmastokriisin torjunnassa.
Vaaliohjelmassamme esitetään myös kokeilun käynnistämistä kuuden tunnin työajasta. Kunnat ovat Suomen suurimpia työnantajia. Työntekijöiden enemmistö on matalasti palkattuja naisia. Työpäivän lyhentäminen kuuteen tuntiin samalla palkalla vähentäisi sairauspoissaoloja ja parantaisi työntekijöiden jaksamista, ja siten myös työn laatua. Se myös nostaisi matalapalkatut alat palkkakuopasta. Ja voisi tarjota yllättävän ratkaisun kuntien rekrytointiongelmiin, jotka ovat ennen kaikkea seurausta matalasta palkasta ja vaativista työolosuhteista.
Ohjelmassamme toistetaan myös jo edellisessä vaaliohjelmassamme esittelemä ajatus vartin kunnista ja kaupungeista. Vartin kaupungissa kaikki palvelut kouluista päiväkoteihin, kirjastoihin ja terveysasemiin ovat saavutettavissa viidessätoista minuutissa jalan, lastenvaunuilla tai julkisilla liikennevälineillä liikkuen. Taajamissa se tarkoittaa, että palveluita tulee säilyttää ja lisätä lähellä ihmisiä ja hyvien liikenneyhteyksien äärellä. Neljän vuoden takaisen aloitteemme idea on noussut nyt uudella tavalla keskusteluun, kun se on otettu kaupunkisuunnittelun perustaksi esimerkiksi Pariisissa.
Hyvät ihmiset, rakkaat feministit,
Riippuen siitä keneltä asiasta kysyy, nämä vaalit ovat yhden puolueen mukaan hallitusvaalit, toisen puolueen mukaan pormestarivaalit. Kuntavaaleissa ei kuitenkaan päätetä hallitusohjelmasta, eivätkä niiden tärkeimmät valittavat henkilöt ole pormestareita. Tärkeimmät näissä vaaleissa valittavat henkilöt ovat ne tuhannet valtuutetut, jotka tulevat valituiksi lukuisien ehdokkaiden joukosta päättämään yhdessä siitä, miten kuntalaisten palvelut tulisi järjestää.
Esittelemme tänään moninaisen ja moniäänisen joukon ehdokkaita eri puolilta Suomea. Yhteistä heille on usko siihen, että he ovat ehdolla tulevaisuuden puolesta.
Tulevatko he valituiksi? Sen ratkaiset sinä. Äänestämällä arvojesi mukaan ja sitä puoluetta, jonka haluat olevan mukana vaikuttamassa kaupungin linjaan.
Vallan keskittäminen lisää valtaa niille, joilla sitä jo on. Vallan hajauttaminen lisää moniäänisyyttä ja vahvistaa demokratiaa. Se on periaate, jota on syytä suojella.
Viimeiset neljä vuotta olemme haastaneet, kannustaneet, purkaneet ja rakentaneet, jotta Helsinki olisi parempi paikka elää ihan kaikille. Haemme tuolle työllemme jatkoa, ja entistä useammissa kunnissa.
Sinä päätät kuinka moni meistä istuu valtuustosaleissa ensi kaudella. Kiitos, että käytät ääntäsi.