Helsingin valtuustoryhmä
Feministinen puolue ei kannata kotihoidontuen Helsinki-lisän poistamista. Helsingin isoimmat puolueet ovat budjettineuvottelussa päättäneet luopua 1–2-vuotiaiden kotihoidontuen päälle maksettavasta 218–264 euron Helsinki-lisästä. Leikkaus asettaa erittäin vaikeaan asemaan yksinhuoltajat ja muut pienituloiset perheet, ennen kaikkea naiset. Kelan maksama pieni, enimmilläänkin vain 500 euron kotihoidontuki olisi leikkauksen jälkeen ainoa tulonlähde kotihoidontuen varassa eläville. Sukupuolten välistä tasa-arvoa muutos ei edistä.
“On totta, että taloudellinen pakko on voimakas motivaattori naisten työhön palaamiseen. Päädymme kuitenkin heikentämään naisten sosiaalista ja taloudellista asemaa entisestään, jos keskitymme vain työllisyyden ja säästöjen lisäämiseen, ja unohdamme ne sosiaaliset syyt, jotka myös vaikuttavat naisten hoivapäätöksiin”, sanoo Feministisen puolueen puheenjohtaja ja Helsingin kaupunginvaltuutettu Katju Aro.
Yli 90 prosentissa tapauksista lastaan kotona hoitava vanhempi on äiti. Samaan aikaan moni pitkällä hoitovapaalla oleva nainen on matalasti koulutettu ja palkattu. Työtä, johon palata ei välttämättä ole tai työn niin raskasta, että lapsen hoitaminen kotona nähdään mielekkäämpänä.
Enemmistö suomalaisista on myös sitä mieltä, että lapsen on hyvä aloittaa varhaiskasvatus keskimäärin puolitoistavuotiaana. Muutoksen ei siis oleteta merkittävästi lisäävän lasten määrää varhaiskasvatuksessa, vaan äitien lasketaan hoitavan lapsensa jatkossakin kotona, vain entistä pienemmillä tuloilla.
Perheiden valintoihin varhaiskasvatuksen ja kotihoidon välillä vaikuttavat lisäksi mahdollisuus saada varhaiskasvatuspaikka oikea-aikaisesti. Monelle pienituloiselle kyse ei kuitenkaan ole valinnasta, vaan lapsi on Helsinki-lisän leikkauksen jälkeen pakko viedä hoitoon jo vuoden ikäisenä, riippumatta lapsen yksilöllisestä tilanteesta.
Feministisen puolueen mukaan pitkittyneitä ja siten syrjäytymisriskiä lisääviä kotihoitojaksoja lyhennetään tehokkaimmin naisten työmarkkina-asemaa parantamalla. Keinoja siihen ovat tasa-arvoinen perhevapaajärjestelmä, pätkä- ja silpputöiden vähentäminen sekä naisenemmistöisten alojen työehtojen kehittäminen.
“Tasa-arvoon voi ja tulee pyrkiä ilman, että osaa naisista samalla rangaistaan ajamalla heidät taloudellisesti entistä ahtaammalle. Sellainen ei ole mielestämme tasa-arvon edistämistä lainkaan”, sanoo Aro.
Feministinen puolue vastustaa esitettyä Helsinki-lisän leikkausta, ja ehdottaa, että Helsinki tarkastelee kotihoidontuen Helsinki-lisää uudestaan vasta perhevapaauudistuksen tultua voimaan.
Feministinen puolue määrittelee politiikkansa periaatteiksi syrjimättömyyden, ihmisoikeudet ja inhimillisen turvallisuuden. Vuonna 2016 perustetulla puolueella on yksi kaupunginvaltuutettu Helsingissä. Puolueella on yli tuhat jäsentä ja se toimii koko Suomessa. www.feministinenpuolue.fi.