Helsinkiin on syntynyt uusi paperittomien ryhmä, jonka hyvinvointi kaupungin on turvattava

Helsingin kaupunki päätti vuoden 2017 lopussa tarjota paperittomille terveydenhuollon palvelut samassa laajuudessa kuin turvapaikanhakijoille. Päätöksellä vahvistettiin paperittomien oikeutta hätämajoitukseen, psykososiaaliseen tukeen ja oikeudelliseen neuvontaan. Lisäksi Helsingin sosiaali- ja terveystoimiala linjaa, että paperittomille tarjotaan välttämätön terveydenhuolto samoin kuten muille helsinkiläisille. Kaupungin tarjoama tuki on tärkeää, sillä paperittomien ihmisten palvelujen turvaaminen edistää haavoittuvassa asemassa olevien kaupunkilaisten hyvinvointia ja estää marginalisoitumista. Siksi Helsinki on sitoutunut pitämään paperittomista huolta. Se on hyvä, sillä Suomeen on syntynyt uusi paperittomien ryhmä, jonka tilanne on kompleksinen.


Vuonna 2016 Suomi tiukensi maahanmuuttopolitiikkaansa siten, että humanitaarinen suojelu ei enää ole riittänyt oleskeluluvan myöntämisen perusteeksi. Päätös johti Helsingin Sanomienkin uutisoimaan erikoiseen ongelmaan: aiemmin oleskeluluvan saaneista, vuosikausia Helsingissä asuneista ihmisistä tuli yhdessä yössä paperittomia henkilöitä, jotka ovat kuitenkin lain mukaan kuntien asukkaita Suomessa. Ryhmään kuuluu kokonaisia perheitä, jotka ovat asuneet vuosikausia Suomessa, mutta joiden oleskelulupaa ei vuoden 2016 jälkeen ole uusittu. Lain näkökulmasta tilanne on ristiriitainen: kyseiset ihmiset ovat helsinkiläisiä, vaikka heillä ei olekaan oikeutta tehdä töitä ja oleskella Suomessa.


Byrokraattinen ongelma uuden paperittomien kaupunkilaisten ryhmän tilanteesta syntyy kuntalain, kotouttamislain, ulkomaalaislain ja sosiaalihuoltolain keskinäisestä ristiriidasta. Toisin sanottuna humanitaarisen suojelun poistaminen oleskeluluvan perusteista on johtanut tilanteeseen, jossa määritelmällisesti helsinkiläisillä ihmisillä ei ole oleskelulupaa Suomessa. Kaupunkitasolla ei voida päättää Suomen lainsäädännöstä, mutta kaikista kaupunkilaisista on kuitenkin pidettävä huolta - myös paperittomista. Se on tärkeää, sillä byrokraattisten haasteiden lisäksi tilanne on synnyttänyt inhimillistä hätää, kun paperittomiksi kaupunkilaisiksi joutuneet ihmiset pelkäävät puhua tilanteestaan. Lisäksi oleskeluluvan puuttuminen estää työnteon, mikä lisää riskiä joutua työperäisen hyväksikäytön uhriksi.


Feministisen puolueen Helsingin valtuuston 2. varavaltuuttu Heidi Ahola esitti tänä keskiviikkona kyselytunnilla kysymyksen koskien paperittomien helsinkiläisten asemaa. Kysymys kuului: Miten Helsinki aikoo huomioida uuteen paperittomien kaupunkilaisten ryhmään liittyvät haasteet ja varmistaa, että he eivät altistu työperäiselle hyväksikäytölle? Kyseessä on vakava inhimillinen ongelma ja on tärkeää, että Helsingissä ollaan tietoisia ilmiöstä. Kysymyksen tarkoitus olikin nostaa esiin kaikkien kaupunkilaisten yhdenvertaisuus, jota Helsinki on sitoutunut edistämään. Myös kysymyksen käsittelyssä tunnistettiin sekä uudistuneen lainsäädännön aiheuttama ongelma että sen ratkaisemisen haasteellisuus kuntatasolla.


Uuden paperittomien ryhmän syntyminen tarkoittaa, että kaupungin on jatkettava sitkeästi työtä haavoittuvaisessa asemassa olevien kaupunkilaisten hyvinvoinnin takaamiseksi. Paperittomat eivät ole yhtenäinen joukko, ja ryhmän sisällä koettuja erityisiä haasteita on nostettava esiin, jotta niihin voidaan puuttua. Feministinen puolue on sitoutunut pitämään esillä vähemmistöjen oikeuksia. Siksi edellytämme, että Helsingin kaupunki tulee jatkossakin kiinnittämään huomiota paperittomien ihmisten oikeuksien ja hyvinvoinnin toteutumiseen ja edistämiseen.

Feministisen puolueen politiikan perustana ovat syrjimättömyys, ihmisoikeudet ja inhimillinen turvallisuus. Vuonna 2016 perustettu puolue sai vuoden 2017 kuntavaaleissa yhden valtuustopaikan. www.feministinenpuolue.fi.

Feministinen puolue