Kaikkien kaupunki

30 aloitetta yhdenvertaisuudesta

Feministisen puolueen kuntavaaliohjelma

Lataa ohjelman tulostettava versio
suomeksi tai ruotsiksi tai englanniksi

 
 

Kaupunki on jokaisen koti

Kaupungin tulee olla elävä ja viihtyisä yhteisö, jossa jokainen voi löytää paikkansa ja elää hyvää elämää. Se tarkoittaa koteja ihmisille, kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja, edullista julkista liikennettä ja palveluiden läheisyyttä. 

Hyvässä kaupungissa kaikki sen asukkaat voivat saavuttaa tarvitsemansa palvelut, kaupat, päiväkodin, koulun, kirjaston, viheralueet ja terveyskeskuksen 15 minuutissa tarvitsematta omaa autoa. Se edellyttää lähipalveluita ja hyviä kulkuyhteyksiä. Haluamme rakentaa viihtyisiä ja monimuotoisia asuinalueita, joissa jalankulkijoiden, pyöräilijöiden, lastenrattaita kuljettavien ja pyörätuolilla liikkuvien on hyvä kulkea, asua ja harrastaa. Hyvässä kaupungissa julkiset tilat ovat kaikkien käytettävissä samoin ehdoin ja tieto on esteettömästi saatavilla. Edullinen joukkoliikenne tukee kaupunkilaisten liikkumista niin, että yksityisautoilun tarve vähenee. Viihtyisää kaupunkia ei kehitetä kauppa­keskusten ja autoilun ehdoilla. 

Hyvässä kaupungissa jokaisen oikeus asuntoon toteutuu. Asuntopula ratkaistaan rakentamalla. Uusien asuntojen tulee olla ensisijaisesti kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja, joiden vuokriin myös pienituloisilla kaupunkilaisilla on varaa.

1. Kaupunkisuunnittelun tulee tukea oleskelua ja viihtymistä. Se tarkoittaa muun muassa riittäviä virkistysalueita ja rantojen kaavoittamista kaupunkilaisten käyttöön. Julkisten tilojen tulee sallia oleskelu ja sen pitää olla mahdollista myös muissa kuin kaupallisissa tiloissa ja kauppojen aukioloaikojen puitteissa.

2. Kaikkien uusien julkisten tilojen leikkipuistoista kauppakeskuksiin on oltava esteettömiä ja saavutettavia. Vanhojen tilojen korjaamiseen on osoitettava vuosittainen, riittävä määräraha. Julkisissa rakennushankkeissa tulee olla velvoite esteettömyyssuunnitelman tekemiseen esteettömyysasiantuntijoiden kanssa. Jalankulkuväylien esteettömyys on huomioitava myös talvikaudella.

3. Julkisten tilojen ja esimerkiksi liikunta- ja harrastuspaikkojen tulee olla kaikkien saavutettavissa ja käytettävissä. Se tarkoittaa muun muassa wc-, pukeutumis- ja peseytymistiloja, joita ei ole rajoitettu sukupuolen mukaan tai jotka tarjoavat yksityisyyttä sitä kaipaaville. Lisätään turvattomaksi koettujen julkisten tilojen valaistusta käyttäjiä kuullen.

4. Julkisessa liikenteessä tulee lisätä esteettömien kulkuneuvojen määrää ja siirtyä sopivalla siirtymäajalla täyteen esteettömyyteen.

5. Kunnan palveluiden tulee olla myös vähävaraisten saavutettavissa. Lisätään joukkoliikenteeseen uudet alennetut hintaluokat työttömille, turvapaikanhakijoille, paperittomille ja muille vähävaraisille, jotka eivät nyt ole oikeutettuja alennuksiin. Taataan liikunta- ja virkistyspalvelut myös vähävaraisille, turvapaikanhakijoille ja paperittomille.

6. Jokaisella kunnan asukkaalla on oltava mahdollisuus kohtuuhintaiseen asumiseen. Kohtuuhintaiseen asuntotuotantoon osoitettavien tonttien määrää on kunnissa lisättävä.

7. Asunnottomuuden ennaltaehkäisyä ja varhaisen puuttumisen malleja tulee kehittää ja niihin tulee ohjata riittävästi määrärahoja. Asunnottomia ja asunnottomuusuhan alla olevia tulee kuulla jo palveluiden suunnitteluvaiheessa. Lisätään itsenäisen asumisen mahdollistavia tukimuotoja ja hajasijoitettua asumista. Hankitaan lisätietoa asunnottomuuden poluista, jotta asunnottomuuskierre voidaan katkaista.

8. Vammaisten henkilöiden, vanhusten ja muiden haavoittuvassa asemassa olevien itsemääräämisoikeuden on toteuduttava kuntien palveluissa. Palveluiden on oltava kaikkien saavutettavissa ja esteettömiä.

9. Vammaisten ihmisten oikeus taloudelliseen toimeentuloon on turvattava. Kunnan on taattava koulutus- ja työllistymismahdollisuuksia myös vammaisille ihmisille ja tuettava työllistymistä esimerkiksi töitä ja työoloja muokkaamalla. Oppilaitosten ja julkisen sektorin työpaikkojen on oltava esteettömiä. 

10. Lisätään kaupunkilaisten ja kuntalaisten kuulemista kortteli-, kaupunginosa- ja kaupunkitasolla. Vahvistetaan digitaalista kansalaisuutta, mutta taataan se, että palvelut ovat helposti saavutettavissa myös digitaalisten järjestelmien ulkopuolella.

 

Kaupunki ei tunne rajoja

Hyvässä kaupungissa jokaisen oikeudet toteutuvat riippumatta ihmisen taustasta, kielestä tai oleskelun perusteesta. Hyvässä kaupungissa jokainen on vapaa elämään hyvää elämää ja tuntemaan olonsa turvalliseksi julkisissa tiloissa. Hyvinvoivassa kaupungissa ei tarvitse pelätä sitä, että joutuu viranomaisten pysäyttämäksi ihonvärin tai oletetun alkuperän vuoksi tai että yhteiskunta hylkää kerjäämisen tai asunnottomuuden takia.

Haluamme parantaa turvapaikanhakijoiden ja paperittomien asemaa ja tukea tänne tulevia tarjoamalla majoitusta, kieltenopetusta, työllistymismahdollisuuksia ja tietoa Suomen yhteiskunnallisista olosuhteista. Esikoulun ja koulun, vanhustenhoidon ja sairaanhoidon pitää olla tarjolla kaikille riippumatta oleskelun perusteesta. Tarvitaan myös turvallisia paikkoja, joista ei ole lupaa etsiä ihmisiä käännyttämistarkoituksessa.

1. Oikeus hätämajoitukseen on turvattava kaikille, myös muiden EU-maiden kansalaisille ja EU:n ulkopuolelta tuleville.

2. Kaikille kunnan alueella asuville oppivelvollisuusikäisille lapsille tulee taata oikeus koulunkäyntiin oleskelun perusteesta riippumatta. Kiireellinen terveydenhuolto on taattava kaikille ja alle 1-vuotiaan lapsen vanhemmille on taattava oikeus pidempikestoiseen väliaikaiseen asumiseen pienen vauvan kanssa. 

3. Kaikille on taattava oikeus toimeentuloon. 

4. Kuntien on huolehdittava siitä, että niillä on tarjota riittävästi matalan kynnyksen palveluita väkivaltaa tai sen uhkaa kokeneille näiden kansalaisuudesta tai oleskelun perusteesta riippumatta.

5. Haavoittuvassa asemassa oleville turvapaikanhakijoille, kuten seksuaali- ja sukupuoli­vähemmistöihin kuuluville turvapaikanhakijolle ja yksin tulleille naisille tulee tarjota mahdollisuutta asua erillisessä vastaanottokeskuksessa, jossa he voivat kokea olonsa turvalliseksi.

6. Alaikäisten turvapaikanhakijoiden tukea tulee jatkaa jälkihuoltona vielä täysi-ikäistymisen jälkeen. 

7. Turvapaikanhakijoille tulee tarjota kotoutumispalveluja heti maahan saapumisen jälkeen syrjäytymisen ehkäisemiseksi ja heidän hyvinvointinsa ja mielenterveytensä tukemiseksi. 

8. Kiintiöpakolaisille ja oleskeluluvan saaneille turvapaikanhakijoille tarkoitettuja kuntapaikkoja tulee lisätä erityisesti kaupunkialueille.

9. Maahanmuuttajien kotoutumispalveluita on kehitettävä syrjäytymistä ehkäisevästi ja osallisuutta lisäävästi niin, että tuki kielen ja yhteiskuntataitojen opetuksessa, peruskoulun oppimäärän saavuttamisessa, jatkokoulutuksessa ja työllistymisessä on läpileikkaavaa.

10. Muualla kuin Suomessa hankitun koulutuksen vastaavuuden arviointia ja ­pätevöittämisen prosessia tulisi helpottaa maahanmuuttajien jatko-opintojen ja työllistymisen helpottamiseksi.

 

Kaupunki kuuluu myös lapsille ja nuorille

Haluamme rakentaa kaikkien yhteistä kaupunkia, jossa jokaisen lapsen on mahdollisuus kasvaa vapaana stereotyyppisistä odotuksista ja jossa jokaisella lapsella on oikeus toteuttaa itseään täysimittaisesti. Hyvässä kaupungissa lapsia ja nuoria tuetaan tuntemaan omat oikeutensa, yhteisvastuunsa ja vapautensa niin perheissä, päivähoidossa ja kouluissa kuin laajemmin yhteiskunnassa. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukeminen ja syrjäytymisen ennaltaehkäisemisen tulee olla kunnan tärkeimpiä tavoitteita. Se tuottaa hyvinvointia myös pitkällä tähtäimellä.

Syrjinnän ja eriarvoisuuden purkaminen vaatii rakenteellisia muutoksia. Siksi haluamme lisätä opetushenkilöstön, terveydenhuoltoalan työntekijöiden ja viranomaisten koulutusta sukupuolten tasa-arvosta, yhdenvertaisuudesta ja perus- ja ihmisoikeuksista sekä kulttuurien välisestä kohtaamisesta. Päätösten ja budjetoinnin sukupuoli- ja yhdenvertaisuusvaikutusten sekä lapsivaikutusten arvioinnista tulee tehdä läpileikkaavaa ja kuntia velvoittavaa.

1. Palautetaan subjektiivinen päivähoito-oikeus kunnissa ja tehdään päivähoidosta maksutonta, aluksi pilottiprojektina. Satsataan päiväkoteihin ja vahvistetaan varhaiskasvatuksen laatua riittävällä resurssoinnilla. Se tarkoittaa, että hoitajia on tarpeeksi ja ryhmäkoot ovat riittävän pieniä.

2. Taataan kaikille lapsille ja nuorille sujuva koulupolku esiopetuksesta tai perusopetukseen valmistavasta opetuksesta täysi-ikäisyyteen asti ja tarjotaan nuorille erityistä tukea opetuksen murroskohdissa.

3. Taataan kaikille lapsille ja nuorille mahdollisuus toteuttaa itseään täysimittaisesti purkamalla stereotyyppisiä oletuksia jatko-opintoihin ja työelämään ohjauksessa. Otetaan käyttöön anonyymi työnhaku kuntien rekrytoinneissa.

4. Tuetaan moninaisia oppimisen tapoja lisäämällä erityisopetusta, koulunkäyntiavustajia ja moniammatillista yhteistyötä erilaisten oppijoiden tukemisessa.

5. Lisätään suomi toisena kielenä -opetusta ja tuetaan opintoja myös ensimmäisen vuoden jälkeen. Tuetaan maahanmuuttajalasten oman äidinkielen opintoja.

6. Velvoitetaan kunnat selvittämään kuntien urheilu- ja liikuntapolitiikan sukupuoli- ja yhdenvertaisuusvaikutukset.

7. Tuetaan lasten ja nuorten mielenterveyttä lisäämällä matalan kynnyksen palveluja ja panostamalla kuntien ja kolmannen sektorin yhteistyöhön. Lisätään yksilökohtaista oppilashuoltoa oppilaiden tukemiseksi ja syrjäytymisen ennaltaehkäisemiseksi. Panostetaan koulukiusaamista ennaltaehkäisevään työhön ja vahvistetaan aktiivista puuttumista kiusaamiseen.  

8. Tarjotaan nuorille maksuton ehkäisy 25 ikävuoteen asti. 

9. Tuetaan maksuttomia ja kohtuuhintaisia lasten ja nuorten liikunta- ja kulttuuripalveluita. Kokeillaan palkitsevan sosiaalityön mallia nuorten parissa tehtävässä sosiaalityössä.

10. Lisätään demokratia- ja ihmisoikeuskasvatusta kouluissa. Tuetaan lasten ja nuorten osallisuutta ja aktiivista kansalaisuutta konkreettisilla vaikuttamisen kanavilla. Otetaan käyttöön osallistuva budjetointi nuorille.